Mistä itsetunto muodostuu?
- Itsetuntemuksesta
- minätietietoisuudesta
- itsearvostuksesta ja itseluottamuksesta
Itsetuntemus tarkoittaa sitä, että yksilön omat käsitykset sekä hänet tuntevien ihmisten enemmistön käsitykset kyseisestä henkilöstä ovat samansuuntaisia. Avoin minä on sekä yksilön että ympäristön tiedossa. Kätketty minä taas on vain ihmisen omassa tiedossa (esimerkiksi jokin asia menneisyydessä). Sokea minä on puoli, jota yksilö ei tiedosta, mutta jonka muut huomaavat (mustasukkaisuus yms.). Jokaisella on myös kaikilta piilossa oleva tuntematon minä, joka saattaa tulla esille vaikkapa yllättävässä kriisitilanteessa.
Minätietoisuudessa on kyse yksilön erillisyyden tunteesta muihin ihmisiin ja ympäristöön nähden. Ihmisen minätietoisuus alkaa muotoutua jo noin kahden vuoden iässä. Se jakaantuu yksityiseen ja julkiseen puoleen. Yksityisen minän vallitessa henkilö kertoo hyvin totuudenmukaisesti omista tuntemuksistaan ja on realistinen hyvien ja huonojen ominaisuuksiensa suhteen. Kun julkinen puoli on hallitseva, henkilön huomio kiinnittyy siihen, mitä muut ajattelevat hänestä. Silloin ympäristön odotukset vaikuttavat enemmän tai vähemmän ihmisen esiintymiseen.
Itsearvostus on oman fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen minän arvostamista. Kun itsearvostus on kohdallaan, ihminen on sopivassa määrin tyytyväinen itseensä ja omiin saavutuksiinsa. Itseluottamuksen ansiosta henkilö uskoo onnistuvansa elämässä omin voimin ja uskaltaa ottaa vastaan myös suhteellisen vaikeilta tuntuvia haasteita. Itseluottamukseen kuuluu realistiselta pohjalta toimiva kunnianhimo. Kohtuuttoman suuret ja liian lyhyelle aikavälille asetetut tavoitteet muodostuvat nopeasti taakaksi.
Epäonnistumisia ei kannata pelätä
Maailmassa ei ole yhtään ihmistä, joka aina onnistuisi kaikessa toiminnassaan. Jokaiselle tulee eteen vastoinkäymisiä, torjutuksi tulemista ja negatiivisia yllätyksiä. Niistä ei kannata lannistua – päinvastoin. Huonojakin kokemuksia pitää osata arvostaa. Niiden avulla saamme tärkeää elämänkokemusta, ja sen avulla voimme myöhemmin vastaavissa tilanteissa toimia hieman eri tavalla. Jos joskus mokaamme jonkun asian, se ei yleensä ole todellisuudessa kenellekään ylitsepääsemätön asia. Tapahtuneita on turhaa jäädä murehtimaan, vaan tilanne pitää osata nollata pään sisällä.
Itsetunto kokonaisuutena on rohkeutta olla oma itsensä
Itsetunnoltaan vahva ihminen uskaltaa ajatella, puhua, toimia ja pukeutua sen mukaan kuinka oikeasti sisällään tuntee. Itsetunto saattaa vaihdella hetkellisesti, mutta se on yleensä suhteellisen pitkäkestoinen ominaisuus. Itsetunto kuvastaa ihmisen itseään kohtaan tunteman arvostuksen astetta. Käsitys itsestä heijastaa henkilöön kohdistuvien reaktioiden tulkitsemista. Ulkoinen käyttäytyminen ei välttämättä kerro mitään henkilön todellisesta itsetunnosta. Esimerkiksi moni näyttävästi esiintyvä henkilö yrittää roolillaan vain peittää heikkoa itsetuntoaan.
Luottamus itseen kasvaa yleensä pikkuhiljaa iän ja elämänkokemuksen karttuessa. Sosiaaliset taidot ja muilta ihmisiltä saatu hyväksyntä vahvistavat itsetuntoa. Se ei kuitenkaan saa tapahtua toisia mielistelemällä. Jokainen voi olla aivan varma siitä, että aina on ihmisiä, jotka pitävät hänestä juuri sellaisena kuin hän oikeasti on. Todelliset lähimmäiset eivät arvota toisiaan ulkoisten ominaisuuksien tai onnistumisien perusteella. Muut ovat heille tärkeitä juuri omana itsenään ilman mitään ehtoja. Empatiakyky liittyy itsetuntoon hyvin läheisesti.
Ulkonäön merkitystä itsetuntoon ei ole syytä korostaa liikaa
On toki tärkeää huolehtia kunnostaan ja hyvinvoinnistaan, mutta esimerkiksi terveyttään ei kannata koskaan vaarantaa ulkoisten seikkojen takia. Terve itsetunto ei perustu mihinkään materiaan tai ostettuihin asioihin. Minäkuvan on syytä pohjautua kestäviin henkisiin arvoihin. Itsetunto lähtee hyvin pitkälti korvien välistä. Siihen voivat vaikuttavaa positiivisesti esimerkiksi opiskelussa tai työssä menestyminen sekä henkisesti rikkaat ihmissuhteet. Tyytyväisyyden ja ylpeyden aiheita löytyy varmasti jokaisen omasta elämästä riittävästi. Monet ihmiset vain lähestyvät asioita negativiisesti. He siis harmittelevat sitä, mitä heillä ei ole, ja samalla he eivät osaa olla kiitollisia siitä, mitä heillä on. Edellä mainitun kaltainen ajattelu on kuluttavaa, ja se vie paljon henkisiä voimavaroja.
Heikosta itsetunnosta kärsivä ihminen ei osaa kuvitella itseään toisen asemaan ja tuntea pyyteetöntä myötätuntoa tätä kohtaan. Hänen oma minäkuvansa on hyvin hauras ja häilyvä. Huonon itsetunnon omaava henkilö käyttäytyy lyhytjännitteisesti ja ristiriitaisesti. Hän voi esimerkiksi kehua toista henkilöä kasvotusten, mutta heti perään haukkua tätä muille. Alentamalla toisia hän tavallaan yrittää epätoivoisesti ylentää itseään. Heikko itsetunto johtaa helposti masennukseen, koska henkilöllä ei ole keinoja hillitä ahdistusta ja käsitellä sitä rakentavalla tavalla. Egon heikkous tulee usein esille alkeellisten puolustusmekanismien käyttämisenä. Niitä ovat muun muassa kaikkivoipuus, valehteleminen, yleistäminen ja mustavalkoisuus. Henkilö ei osaa nähdä samassa ihmisessä yhtä aikaa sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia.
Mistä tunnistaa ihmisen jolla on hyvä itsetunto
Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen:
– auttaa muita
– antaa anteeksi
– on avoin ja välitön
– uskaltaa olla erilainen
– ei vertaile itseään muihin
– ei ole ylikorostetun itsekäs
– on rehellinen ja hyväntahtoinen
Hyvän itsetunnon edellytyksiä:
– omatoimisuus sekä jatkuva itsensä kehittäminen
– henkilökohtaisen arvokkuuden ja ainutlaatuisuuden ymmärtäminen
– kokonaisuutensa hyväksyminen kaikkine puutteineen ja vahvuuksineen
– sen tiedostaminen, että täydellisyyttä ei ole olemassakaan, ja että sitä ei ole järkevää tavoitella
– hymyilee paljon ja katsoo silmiin
– puhuu kauniisti itselleen ja muille
– on huomaavainen toisia kohtaan
– ei keskity itsensä esille tuomiseen
– osaa asettua muiden ihmisten asemaan
– ei murehdi pettymyksiä ja epäonnistumisia
– osaa hemmotella ja palkita itseään sopivissa tilanteissa
– ei tunne ylemmyyttä eikä alemmuutta muita ihmisiä kohtaan
– jakaa omaa osaamistaan ja tietojaan kanssaihmisten hyödyksi
– ottaa negatiivisen kritiikin vastaan ja yrittää löytää siitä jotakin hyödyllistä
– on oman elämänsä ratkaisuissa itsenäinen ja riippumaton muiden mielipiteistä
– suuntaa voimavaransa sellaiseen toimintaa, jossa tuntee olevansa vahvimmillaan
– satunnaiset vastoinkäymiset eivät lannista häntä vaan koulivat entistä vahvemmaksi
Itsetunnon kehittäminen
Mielikuvaharjoitukset:
Mieti kaikkia hyviä puoliasi. Muistele niitä kauniita lauseita, joita sinulle on sanottu. Ajattele onnistumisiasi. Kirjoita muistamasi asiat paperille. Voit myös kerätä yhteen valokuva-albumiin vain sellaisia kuvia, jotka tuovat mieleesi positiivisia asioita. Heikkona hetkenäsi voit sitten ottaa albumin ja muistiinpanot esille ja katsella niitä. Päiväkirjan kirjoittaminen on myös erinomaista terapiaa. Ajatusten purkaminen paperille helpottaa oloa, ja myöhemmin voit todeta, että ei se ongelma niin suuri ollutkaan.
Asioiden suhteuttaminen:
Vaikka sinusta itsestäsi joku seikka saattaa tuntua häiritsevältä, se on lähes poikkeuksetta muiden mielestä paljon vähäisempi asia. Kukaan ei tutkaile sinua ja tekemisiäsi yhtä kriittisesti kuin sinä itse. Esimerkiksi jokin nyt harmittava tapahtuma ei vuoden kuluttua usein vaikuta enää ollenkaan niin pahalta. Muista myös se, että monilla muilla ihmisillä on paljon suurempia pulmia elämässään. Silti hekin tulevat toimeen ja osaavat nauttia elämästään. Keskitä ajatuksesi pois negatiivisista aiheista, ja yritä aina löytää kaikesta myös jotakin hyvää.
Ihmisten välinen vuorovaikutus:
Hakeudu tilanteisiin, joissa kohtaat ihmisiä. Esimerkiksi uusi harrastus, konserteissa ja muissa tapahtumissa käyminen, vapaaehtoistyöhön osallistuminen tai vaikkapa koiran ulkoiluttaminen voivat tutustuttaa sinut mielenkiintoisiin henkilöihin. Keskustelemalla muiden kanssa laajennat maailmankuvaasi ja saat samalla perspektiiviä oman minäkuvasi hahmottamiseen. Muiden antama positiivinen palaute kannattaa ottaa iloisena vastaan.
Onnistumisen tunteet:
Aseta itsellesi henkilökohtaisia tavoitteita ja väliaikatavoitteita. Kun saavutat ne, koet samalla onnistumisen tunteita, jotka vahvistavat itsetuntoasi. Ota hoidettavaksesi vastuullisia tehtäviä. Niistä suoriutuminen tuo sinulle lisää itseluottamusta. Liikunnasta saat paremman kunnon lisäksi monia muitakin etuja. Raitis ulkoilma virkistää mieltä ja kehoa. Sisätiloissakin harrastetun liikunnan jälkeen olo on energinen. Samalla tunnet tehneesi jotakin hyödyllistä.
Ammattiauttajat:
Toisinaan voi olla vaikeaa katsoa omaa toimintaansa objektiivisesti. Jokaisessa kunnassa, suurissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla on ammattilaisia, joiden puoleen voimme kääntyä ongelmiemme kanssa. Puolueettomien asiantuntijoiden näkökulma on monille hyvin mielenkiintoista kuultavaa. Asiantuntijat keskustelevat luottamuksellisesti, ja he saattavat ehdottaa tiettyjen reseptilääkkeiden käyttöä väliaikaisena tukena. Myös hypnoosi on auttanut lukemattomia ihmisiä purkamaan mielensä lukkiutumia.