Milloin ja miksi kelloja siirretään?

Kellojen siirtäminen kesä- ja talviajan välillä on ollut käytäntö monissa maissa jo yli vuosisadan ajan. Tämä käytäntö, joka tunnetaan yleisesti nimellä kesäaika, herättää vuosittain keskustelua sen hyödyistä ja haitoista. Mutta miksi kelloja siirretään, milloin se tapahtuu, ja mitä hyötyä tai haittaa tästä järjestelmästä on? Tässä artikkelissa pureudumme aiheeseen kattavasti.

Milloin kelloja siirretään?

Keväällä – siirtyminen kesäaikaan

• Ajankohta: Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina.
• Mitä tapahtuu? Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, jolloin valoisa aika siirtyy illalle. Tämä tarkoittaa, että menetämme yhden tunnin nukkuma-aikaa.

Syksyllä – siirtyminen normaaliaikaan (talviaikaan)

• Ajankohta: Lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
• Mitä tapahtuu? Kelloja siirretään tunnilla taaksepäin, jolloin saamme yhden ylimääräisen tunnin nukkumiseen. Tämä palauttaa ajan normaaliaikaan.

Esimerkki Suomessa vuonna 2024:

• Kesäaika alkaa sunnuntaina 31. maaliskuuta, jolloin kelloja siirretään tunnilla eteenpäin.
• Talviaika alkaa sunnuntaina 27. lokakuuta, jolloin kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Miksi kelloja siirretään?

Kellojen siirtämisen juuret juontavat 1900-luvun alkuun, jolloin sen päätarkoituksena oli säästää energiaa ja hyödyntää päivänvaloa paremmin.

Historiallinen tausta

• Idea kesäajasta: Ajatus kellojen siirtämisestä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1784 Benjamin Franklinin esseessä ”An Economical Project.” Hän ehdotti, että siirtämällä ihmiset heräämään aikaisemmin kesäaikaan, kynttilöitä voisi säästää.
• Ensimmäinen käyttö: Saksassa ja Itävalta-Unkarissa otettiin kesäaika käyttöön vuonna 1916, ensimmäisen maailmansodan aikana. Tarkoituksena oli säästää kivihiiltä sodan energiatarpeisiin.
• Laajempi käyttö: Toisen maailmansodan aikana kesäaika yleistyi ympäri maailmaa, ja siitä tuli monissa maissa vakiintunut käytäntö.

Nykyiset perustelut

• Energiansäästö: Ajatus on, että lisäämällä valoisaa aikaa iltapäiviin ja iltoihin, keinovalaistuksen tarve vähenee.
• Taloudelliset hyödyt: Päivänvalon hyödyntäminen voi lisätä ulkona tapahtuvaa kaupankäyntiä ja aktiviteetteja.
• Hyöty terveyteen ja vapaa-aikaan: Valoisat illat kannustavat ihmisiä liikkumaan enemmän ulkona, mikä voi parantaa terveyttä ja elämänlaatua.

Kritiikki kellojen siirtämistä kohtaan

Vaikka kesäaika on hyödyllinen joillakin alueilla, se ei ole täysin ongelmaton. Monissa maissa, erityisesti pohjoisilla ja eteläisillä leveysasteilla, sen hyödyt ovat kyseenalaisia.

Energiansäästön kyseenalaistaminen

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kesäaika ei enää säästä energiaa samalla tavalla kuin aiemmin. Modernin yhteiskunnan energiankulutus liittyy enemmän lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköisiin laitteisiin kuin valaistukseen. Joissakin tapauksissa kesäaika voi jopa lisätä energiankulutusta.

Vaikutukset terveyteen

• Unen häiriintyminen: Kellojen siirtäminen voi aiheuttaa univajetta ja biologisen kellon häiriöitä, erityisesti keväällä siirryttäessä kesäaikaan. Tämä voi johtaa väsymykseen, stressiin ja jopa sydänkohtausten riskin lisääntymiseen.
• Työturvallisuus: Unenpuutteen on havaittu lisäävän työtapaturmia ja liikenneonnettomuuksia kellojen siirron jälkeen.

Häiriöt taloudessa ja logistiikassa

Kellojen siirtäminen voi aiheuttaa sekaannusta kansainvälisessä kaupassa, lento- ja junaliikenteessä sekä digitaalisten laitteiden synkronoinnissa.

EU:n päätös ja tulevaisuus

Euroopan unioni on viime vuosina käynyt vilkasta keskustelua kesä- ja talviajasta luopumisesta. Vuonna 2018 Euroopan parlamentti äänesti kesäaikajärjestelmän lopettamisen puolesta, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä toimeenpantu. Jokaisen jäsenvaltion on päätettävä, jäävätkö ne pysyvään kesä- vai talviaikaan.

Mikä on Suomen tilanne?

Suomessa enemmistö kansalaisista ja asiantuntijoista on ilmaissut haluavansa luopua kellojen siirtämisestä. Pysyvä normaaliaika (talviaika) on saanut enemmän kannatusta, sillä se vastaa paremmin ihmisen luonnollista vuorokausirytmiä.

Kellojen siirtäminen maailmalla

Maat, jotka siirtävät kelloja

Monet maat, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, siirtävät edelleen kelloja kesä- ja talviaikaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäaika on käytössä suurimmassa osassa maata, mutta jotkin osavaltiot, kuten Havaiji ja Arizona, eivät noudata sitä.

Maat, jotka eivät siirrä kelloja

Useat maat, kuten Venäjä, Kiina ja Japani, eivät enää siirrä kelloja. Näissä maissa on havaittu, että kesäajasta luopuminen vähentää häiriöitä yhteiskunnassa.

Plussat ja miinukset

Lopuksi

Kellojen siirtäminen on pitkään ollut osa arkeamme, mutta sen tarpeellisuutta kyseenalaistetaan yhä enemmän. Nykyisin monet maat harkitsevat kesäajan käytöstä luopumista kokonaan, mikä voisi yksinkertaistaa elämää ja vähentää siirtymisen haittoja. Suomessa ja muualla Euroopassa odotetaan lopullisia päätöksiä siitä, siirrytäänkö pysyvään aikaan – ja jos siirrytään, valitaanko kesä- vai talviaika.

Lue lisää kellojen siirtämisestä:

1. Suomen Yleisradio: Kellojen siirtämisen historia ja nykytilanne
2. Euroopan parlamentti: Kesäaika ja EU:n päätökset