Rasvaprosentti kertoo kuinka suuri osa kehon painosta muodostuu rasvakudoksesta. Rasvaprosenttia voi mitata useilla erilaisilla menetelmillä. Rasvaprosentin mittaamiseen liittyy menetelmästä riippumatta epävarmuustekijöitä, joten kyse on aina arviosta eikä tarkasta mitasta. Eri mittausmenetelmillä mitatut tulokset voivat erota toisistaan useita prosenttiyksiköitä. Erilaisilla mittausmenetelmillä saatuja tuloksia ei pidä vertailla keskenään.
Ihopoimumittaus on yksi tavallisimmista menetelmistä. Sen etuna on edullisuus. Jotta mittaus olisi luotettava on mittaajan kyettävä suorittamaan mittaus samalla tavalla jokaisella mittauskerralla. Tällainen mittausvarmuus syntyy vasta lukemattomien mittauskertojen jälkeen. Ihopoimumittaus ei myöskään sovellu hyvin lihaville ihmisille.
Mittaajasta täysin riippumaton menetelmä on BIA, eli bioimpedanssimittaus. Menetelmä perustuu kehon sähkönjohtavuuteen. Rasvakudos ei johda sähköä, mutta lihaskudos, joka koostuu suurimmaksi osaksi vedestä, johtaa sähköä hyvin. BIA mittauksessa heikko sähkövirta kulkee esim. mitattavan kädestä käteen (Omron) ja mittari laskee virranjohtamiskyvyn perusteella kehon rasvaprosentin ja rasvakudoksen painon kiloissa. Kun nämä lukemat ovat tiedossa, on helppo itse laskea kehon rasvaton paino, joka kuvaa hyvin lihasmassaa. Mittari ottaa huomioon myös mitattavan iän sukupuolen ja pituuden. Menetelmä on helppo ja nopea ja luotettavuus on samaa luokkaa kuin pihtimittauksessa. Poikkeava anatomia voi johtaa mittaustuloksen systemaattiseen vääristymään. Esimerkiksi käsien pituus vaikuttaa mittaustulokseen: omronin mittari yliarvioi pitkäkätisten henkilöiden rasvaprosenttia ja aliarvioi lyhytkätisten rasvaprosenttia. Mittari ei myöskään huomioi epätasaisesti jakautunutta rasvakudosta, vaan oletuksena on että rasvakudos on tasaisesti jakautunut ylä- ja alaruumiin välillä.
Mittaustulokseen vaikuttaa myös mittausolosuhteet. Eniten vaikuttaa nestetasapaino. Jos elimistössä on ylimäärin nestettä esim. kuukautisten aikana tai jos on vastikään syönyt tai juonut mittari näyttää todellista pienempää rasvaprosenttia. Jos sen sijaan on nestehukkaa esimerkiksi hikoilusta tai alkoholin nauttimisesta johtuen näyttää mittari todellista suurempaa rasvaprosenttia. BIA mittauksella saatuja tuloksia ei pidä vertailla muiden henkilöiden tuloksiin, vaan ainoastaan omiin aikaisempiin mittaustuloksiin. BIA mittaus onkin oivallinen tapa seurata kehon koostumuksen kehitystä pitkällä aikavälillä kunhan huolehtii mittausolosuhteiden samankaltaisuudesta joka mittauskerralla.