10 pelottavinta faktaa avaruudesta

Avaruudessa ei ole ilmaa, ei happea eikä painetta. Jos ihminen joutuisi suoraan avaruuden tyhjiöön ilman avaruuspukua, hän menettäisi tajuntansa noin 15 sekunnissa hapenpuutteen vuoksi. Veri ja keuhkot alkaisivat kiehua paineen puuttuessa, ja keho jäätyisi pian -270 °C lämpötilassa. Tämä tekee avaruudesta elämän kannalta vihamielisimmän ympäristön mitä tiedämme.

Mustat aukot syntyvät, kun massiivinen tähti kuolee ja luhistuu oman painovoimansa alle. Niiden vetovoima on niin voimakas, että edes valo ei pääse pakenemaan, jos se ylittää ns. tapahtumahorisontin. Musta aukko voi repiä kokonaisia tähtiä kappaleiksi ja imeä planeettoja sisäänsä. Vielä pelottavampaa on, että mustia aukkoja liikkuu galakseissa, emmekä aina edes tiedä missä ne ovat.

Kosminen säteily on näkymätöntä, mutta tappavaa. Se koostuu korkeaenergiaisista hiukkasista, joita syntyy supernovissa ja muissa äärimmäisissä kosmisissa ilmiöissä. Maan magneettikenttä suojaa meitä suurimmalta osalta tästä säteilystä, mutta avaruudessa liikkuva ihminen altistuisi syöpä- ja mutaatioriskeille nopeasti. Pitkät avaruusmatkat, kuten Marsiin, ovat vaarallisia juuri kosmisen säteilyn takia.

Vaikka avaruus on valtava, törmäykset eivät ole mahdottomia. Maapallon kaltaiset planeetat voivat ajautua epävakaalle radalle ja törmätä toisiinsa. Itse asiassa nykyinen Kuu syntyi todennäköisesti tällaisessa katastrofissa, kun Maahan osui Marsin kokoinen kappale noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Jos jotain vastaavaa tapahtuisi uudelleen, seuraukset olisivat koko planeettaa tuhoavat.

Galaksit eivät pysy ikuisesti erillään. Painovoiman takia ne voivat törmätä ja sulautua yhteen. Itse asiassa Linnunrata on jo törmäyskurssilla Andromedan galaksin kanssa, ja arvioiden mukaan ne yhdistyvät noin 4 miljardin vuoden päästä. Silloin tähdet, planeetat ja mahdollinen elämä joutuvat kaaoksen keskelle.

Tutkijat ovat löytäneet planeettoja, joiden olosuhteet ovat painajaismaisia. Esimerkiksi planeetta HD 189733b on niin kuuma, että sen pintalämpötila on yli 1 000 °C, ja siellä sataa lasinsiruja vaakasuoraan 7 000 km/h tuulen voimalla. Toisilla planeetoilla voi sataa rautaa, timantteja tai metaania. Kaikki nämä olosuhteet tekevät niistä elämälle täysin mahdottomia.

Aurinko on elämän lähteemme, mutta se on myös valtava uhka. Sen sisällä tapahtuu jatkuvasti ydinfuusioreaktioita, jotka voivat purkautua aurinkoroihujen muodossa. Jos tarpeeksi voimakas aurinkomyrsky osuisi Maahan, se voisi lamauttaa sähköverkot, tuhota satelliitit ja tehdä elämästä teknologisesti mahdotonta. Tiedämme, että tällainen “Carringtonin tapahtuma” on jo sattunut 1800-luvulla, mutta tänä päivänä sen vaikutukset olisivat katastrofaaliset.

Kaikki avaruuteen lähetetyt kappaleet eivät palaa takaisin. Joskus avaruusmatkoilla onnettomuuksissa menehtyneet astronautit voisivat teoriassa jäädä ikuisesti kiertämään avaruutta. Lisäksi avaruusromua on miljoonia kappaleita – käytettyjä raketteja, satelliittien osia ja metallinpaloja – jotka voivat törmätä toisiinsa tappavalla nopeudella. Kansainvälinen avaruusasema joutuu jatkuvasti väistämään tällaista romua.

Universumi ei ole vain valtava – se myös kasvaa. Vielä pelottavampaa on, että laajeneminen kiihtyy. Tämä tarkoittaa, että kaukaiset galaksit loittonevat meistä koko ajan nopeammin, ja lopulta ne katoavat näkyvistämme. Tulevaisuudessa (miljardien vuosien päästä) Linnunrata saattaa olla yksin pimeässä avaruudessa ilman näkyvyyttä muihin galakseihin.

Fyysikot eivät tiedä, miten universumin tarina päättyy. Yksi skenaario on “Big Rip”, jossa avaruuden laajeneminen kiihtyy niin paljon, että se repii galaksit, tähdet, planeetat ja lopulta atomit kappaleiksi. Toinen vaihtoehto on “Heat Death”, jossa energia tasoittuu kaikkialle, ja universumista tulee kylmä, pimeä ja eloton. Ajatus koko olemassaolon loppumisesta on yksi avaruuden pelottavimmista faktoista.