Suomalainen peliteollisuus on päässyt kovalla vaivalla suomalaisten ja ulkomaalaisten koteihin. Joistakin peleistä erilaisia versioita on tehty yli 20 kielelle ja on myyntiklassikoita edelleen monessa eri maassa missä ei peliä edes osata yhdistää Suomeen. Esimerkiksi harva ulkomaalainen osaa liittää Afrikan tähden Suomeen. Kasinopeleistä menestynein oli varmasti pajatso, mutta keskitytään lautapeleihin.
Suomalaisten pelien suosio on varmasti suurimmaksi osaksi johtunut siitä että kotimaassamme elämme pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa suurimman osan talvesta ihmiset viettävät aikaansa sisätiloissa, joten mikä olisi parempi tapa viettää aikaa kuin pelata erilaisia lautapelejä porukalla.
Tässä maininta muutamasta suomalaisesta lautapelistä jotka ovat raivanneet tiensä maailmalle Suomesta.
Afrikan tähti
Suomalaislapsille tutuksi tullut peli Afrikan tähti taitaa löytyä lähes jokaisesta kodista nykypäivänä. Tämä kyseinen peli ei ole pelkästään vallannut Suomen markkinoita sillä kyseinen peli on käännetty kuudelletoista eri kielelle. Suurimman suosion se kuitenkin sai Pohjoismaissa joka alkoi vuonna 1956.
Afrikan tähti-pelin idea on löytää Afrikan tähti-niminen jalokivi ja viedä se turvaan Tangeriin tai Kairoon. Peliä pelataan noppia heittämällä ja kääntämällä kiekkoja joita matkan varrelle sattuu joista joko saa pelirahaa tai rosvo vie kaiken. Pelissä voi kulkea maalla sekä lentäen vaikka lentoreitit maksavat pelirahaa mutta lisäävät mahdollisuutta löytää Afrikan tähti ennen muita.
Afrikan tähti-peli on suomalaisten ylpeys, sillä se on suomalaisen Kari Mannerlan laatima lautapeli jonka hän suunnitteli 19-vuotiaana erittäin vähäisen taustatutkimuksen pohjalta. Pelin ensimmäinen painos tuli myyntiin vuonna 1951 joka seitsemässä vuodessa ylitti sadan tuhannen myydyn pelin rajan.
Mannerla kävi ensimmäisen kerran Afrikassa vasta 80-luvulla ja totesi huvittuneena kuinka lapsellinen hänen pelinsä oli verrattuna oikeaan Afrikkaan mutta totesi myös että ”jos tekee opetusohjelman, ei tule hyvää peliä”.
Kimble
Suomessa kaikki tuntevat Kimblen, sillä on klassikkopelin maine Suomessa ja on erittäin koukuttava peli. Itse asiassa Kimble on variaatio vanhasta intialaisesta lautapelistä nimeltään Patsi. Pelin suosio kenties rakentui sille pohjalle että se ei ole mitenkään monimutkainen, strategiaa vaativa ja kaikki on lähinnä kiinni onnesta eikä järjestä.
Kimblen peli-idea on yksinkertaisesti, noppaa heittämällä (joka on lasikuvun alla) pelaaja yrittää kuljettaa omat nappulansa omaan kotipesäänsä pelilaudan kehää pitkin ennen kuita vastapelaajia. Jos nappula osuu vastapelaajan varaamaan ruutuun, hänen nappulansa palautuu takaisin kotipesään.
Kimble on suomalainen peli jonka keksi porilainen Aarne Heljakka. Hänen perheensä amerikansukulaiset antoivat Trouble-nimisen lautapelin josta Heljakka sai idean suomalaiseen versioon Troublesta. Ensimmäinen Kimble tuli markkinoille vuonna 1967 jonka jälkeen pelin suosio räjähti käsiin. Tätä nykyään pelistä on tehty useita lisensöityjä versioita kuten esimerkiksi Angry Birds ja Hello Kitty Kimblet. Kimblestä oli myös suomenmestaruuskilpailut vuonna 2007 jolloin voittajaksi selviytyi viisivuotias Santeri Kaleva.
Kimblen nimi ei ollut pelkkä sattuma sillä ensimmäisen version tullessa markkinoille televisiosta tuli suosittu televisiosarja nimeltään Takaa-ajettu jossa päähahmon nimi oli Richard Kimble. Kenties Kimble-pelin idea muistutti paljon Takaa-ajetun juonta tai peli-illat olivat yhtä tiivistunnelmaisia kuten sarjakin, niin tai näin, pelin nimi on jäänyt suomalaiseen pelihistoriaan ikuisiksi ajoiksi.
Alias
Omat kokemukset Alias-pelistä ovat varsin värikkäät. Mitä pidemmälle pelissä pääsi etenemään, sitä enemmän tuntui että meteli ja innostus nousi, mikä oli usein verrattavissa jääkiekko-otteluiden yleisöjen meteliin. Silti tämä kyseinen peli on useiden lasten ja aikuisten peli-iltojen ilo. Pelin monimutkaisuus on erittäin matala mutta peli vaatii älynystyröitä sekä hyvää selittelytaitoa.
Aliaksen peli-idea on että pelaajat jakaantuvat vähintään kahden hengen joukkueisiin ja vuorossa olevan joukkueen jäseniltä yhdellä on tehtävänään selittää sanakorteissa olevia sanoja joukkueen jäsenille jotka arvaavat sanaa. Sana on arvaattava täsmälleen oikeassa kirjoitusasussaan ennen kuin tiimalasi on valunut tyhjäksi.
Pelin eteneminen menee sen mukaan kuinka paljon pelaaja on arvannut tai tiennyt sanoja oikein. Pelin selitettävät sanat ovat kahdeksassa numeroidussa ryhmässä. Jos laudalla pääset esimerkiksi ruutuun jossa on numero seitsemän, kysyjä kysyy sinulta sanoja joissa on edessä numero seitsemän. Selitettäessä ei saa käyttää selitettävää sanaa tai saman kantasanan johdannaisia. Jos näin silti tehdään niin se vähennetään pisteistä. Pelin päämäärä on päästä pelin loppuun ennen vastapuolen pelaajia ja joukkue joka pääsee maaliin ensimmäisenä on voittaja.
Alkuperäisen Aliaksen kehitti Mikko Koivusalo vuonna 1989. Pelin konsepti on Pohjois-Euroopan myydyin pelikonsepti ja sitä on maailmanlaajuisesti myyty yli viisi miljoonaa kappaletta. Aliasta on julkaistu 20 eri kieliversiota 40 eri maassa.
Pelin nimi Alias tulee suoraan latinan sanasta joka tarkoittaa sanaa ”toisin” mikä on varsin sopiva nimi pelille.
Sampo
Nykypäivänä useimmat eivät taida muistaa Sampo-peliä joka oli ensimmäisiä suomalaisia lautapeliuranuurtajia. Pelin tuotantoa ei enää ymmärtääkseni jatketa mutta se on mahdollisesti joidenkin isovanhempien ullakoilla säilössä edelleen.
Sampo-peli julkaistiin vuonna 1904 ja se sijoittui kalevalan maailmaan.
Peli muistittaa pelattavuudeltaan jonkin verran Afrikan tähteä sillä pelissä edetään noppaa heittämällä ja pelaajat saavat eri ruutuihin saavuttaessa pelaajat seuraavat ohjeita ja kuvauksia. Tarinallisten ohjeiden avulla pelaaja voi tutustua Kalevalaan ja sen taustoihin. Pelin voittaa se joka ensimmäisenä pääsee kotiin eli Suomen rantaan Pohjolaan suuntautuneen ryöstöretken jälkeen.
Kalevala-aihe oli todella suosittua 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa jonka takia peli oli suosittu noihin aikoihin. Pelin myyntikin oli aikaansa nähden erittäin hyvä sillä teema myi niin hyvin että kyseinen peli pääsi jopa kansalliskirjaston kokoelmiin ja on myös esillä Suomen pelimuseon perusnäyttelyssä.