Outoja sirkusfriikkejä historiasta

Joseph Carey Merrick (1862-1890) oli englantilainen mies, joka tunnettiin epämuodostumiensa takia nimellä ”Elefanttimies”. Epämuodostumat alkoivat näkyä jo Josephin ollessa kolmevuotias.

Suurimman osan elämästään hän vietti sirkuksen vetonaulana, kunnes vuonna 1886 epämuodostuneiden ihmisten esitteleminen kiellettiin ja lääkäri Frederick Treves otti hänet hoiviinsa.

Merrick joutui nukkumaan istuma-asennossa pystyäkseen hengittämään. Hän kuoli vuonna 1890 laskettuaan päänsä tyynylle, jolloin hänen niskansa murtui.

Merrickin elinaikana lääkärit uskoivat hänen sairastavavan elefanttitautia, mutta nykyisen uskomuksen mukaan hän kärsi Proteus-oireyhtymästä.

João Baptista dos Santos (1843-?) oli Portugalissa syntynyt mies, jolla oli kaksi siitintä ja ylimääräinen, haaroissa roikkuva jalka, joka itse asiassa oli kaksi yhteen sulautunutta surkastunutta jalkaa.

Molemmat siittimet olivat toimivia: niillä pystyi virtsaamaan —virtsa tuli molemmista siittimistä yhtä aikaa— ja ne kykenivät erektioon.

Santosin ura friikkinä oli rajoittunut lääkätieteellisiin ympyröihin; vuonna 1865 hän kieltäytyi 200 000 frangin tarjouksesta esiintyä ranskalaisessa sirkuksessa kahden vuoden ajan.

Yhdysvaltalainen Josephine Myrtle Corbin (1868-1928) oli kuuluisa ”dipygus”, kaksilantioinen ja nelijalkainen nainen. Ylimääräinen jalkapari oli osa kaksosesta joka ei ollut jakautunut kunnolla.

Hänen pienemmät sisemmät jalat olivat parit ulompien jalkojen kanssa, ja hän pystyi myös liikuttanmaan sisempiä jalkojaan, vaikkakin ne olivat liian heikot kävelemiseen.

13 vuotiaana Corbin liittyi sirkukseen jossa esiintyi nimellä ”Four-Legged Girl from Texas”.

Myrtlellä oli myös kahdet sukuelimet ja hänen ensimmäinen raskaus —joka päättyi aborttiin— oli vasemmassa kohdussa, vaikka hän yleensä käytti yhdyntään oikean puoleista vaginaa. 19 vuotiaana Myrtle meni naimisiin ja synnytti 4 tervettä lasta.

Mademoiselle Gabrielle (1884-?) oli 1900-luvun alun jalaton ihme. Hän aloitti freak show ja näyttelyuransa Pariisin maailmanäyttelyssä vuonna 1900. Myöhemmin hän esiintyin muun muassa Ringling Brothers sirkuksessa ja Coney Island’s Dreamland sideshowssa.

Gabrielle oli kaunis nainen vaikka hänellä ei ollut lainkaan jalkoja, ainoastaan täydellisen muotoinen ylävartalo joka päättyi sulavasti vyötärön alle. Kerrotaan, että Gabrielle houkutteli laumoittain miehiä ympärilleen. Elämänsä aikana hän oli naimisissa ainakin kolmen eri miehen kanssa.

Mary Ann syntyi lontoossa vuonna 1874 ja meni naimisiin vuonna 1903. Pian naimisiin menon jälkeen, noin 32 vuotiaana hänessä alkoi näkyä merkkejä akromegalasta (jättikärkisyys).

Oireina oli epänormaalia kasvua ja kasvonpiirteiden vääristymistä. Hänet nimettiinkin 1900-luvun alussa maailman rumimmaksi naiseksi.

Vuonna 1920 miehensä kuoleman jälkeen Maryn oli itsensä ja perheensä elättämiseksi pakko liittyä Coney Island’s Dreamland sideshow’n, jossa hän vietti suurimman osan loppuelämästään esiintyen friikkinä.

Martin Laurello, mies joka tunnettiin ihmipöllönä (”The Human Owl”) syntyi vuonna 1886 Saksassa. Laurellolla oli kiertynyt selkäranka ja tästä johtuen hän pystyi kääntämään päätänsä 180 astetta. Kun hänen päänsä oli käännettynä 180 astetta hän ei pystynyt hengittämään; juominen kuitenkin oli mahdollista.

Laurellolla oli myös Frisco niminen koira jonka hän oli kouluttanut ”akrobaattiseksi ihmekoiraksi”.

Laurello esiintyi ryhmissä kuten Ripley’s Believe it or Not, Ringling Brothers ja Barnum & Bailey. Kaiken lisäksi hän oli myös Natsismin kannattaja.

Clofullia (1827-1875) syntyi karvaisena ja jo kahdeksan vuoden iässä hänen partansa oli viiden sentin mittainen. Barnumin sirkuksessa Clofullian parran pituudeksi mitattiin virallisesti kuusi tuumaa (15,24 cm).

Neljäntoista vuoden iässä hän alkoi kiertämään Eurooppaa isänsä ja agenttinsa kanssa esiintyen parrakkaana naisena. Clofullia imitoi myös Napoleon III:ta ja sai tältä lahjaksi suuren timantin.

Vuonna 1853 William Charr haastoi Josephinen oikeuteen väittäen tämän olevan todellisuudessa mies ja huijari. Lääkärien tutkimuksissa Clofullia todettiin naiseksi ja syytteet hylättiin. Tapaus sai aikanaan paljon julkisuutta ja sitä epäiltiin Barnumin mainostempuksi.

Saartjie Baartman (1789-1815) oli eteläafrikkalainen khoikhoi-nainen, joka tuotiin Eurooppaan esiintymään 1800-luvulla. hänellä oli voimakas steatopygia eli rasvapakaraisuus. Hänen pakaransa olivat valtavat ja pystyt. Myös hänen sukuelimiään kuvailtiin jättimäisiksi; hänen sisemmät häpyhuulensa olivat jopa kymmenen senttimetriä pitkät. Niitä hän ei kuitenkaan esitellyt julkisesti.

Baartman kiersi 21-vuotiaasta lähtien näytöksissä, ja ihmiset saattoivat lisämaksusta kokeilla hänen suuria pakaroitaan. Hänen väitetty eläimellinen sukupuolisuutensa herätti ihmettelyä ja kauhistusta, mutta myös ihannointia.

Uransa jälkeen Baartman toimi prostituoituna, ja kuoli muutamassa vuodessa.