Uhkapelaamiseen liittyvä markkinointi tiukentui 1.1.23 uuden rahapelilain myötä. Suomessa yli 80 vuoden ajan monopolin asemaa ylläpitänyttä Veikkausta haluttiin suojella kovemmalla kädellä.
Pelaaminen ulkomaalaisilla netticasinoilla on kuitenkin edelleen sallittua. Mutta ne ulkomaalaiset toimijat, jotka jatkavat markkinointia Suomeen joutuvat poliisin mustalle listalle.
Ja mustalle listalle joutuneiden toimijoiden rahansiirrot halutaan estää.
Miten sitten kävi?
Pelaaminen jatkuu edelleen
Toistaiseksi mustalle listalle on joutunut vain kourallinen toimijoita, eikä maksublokkeja ole käytännössä olemassa. Suomalaiset ovat jatkaneet pelaamista entiseen malliin ja kaikki netticasinot vastaanottavat suomalaiset ilomielin asiakkaiksi. Ja miksi eivät jatkaisi, pelitarjonta on parempi ja pelaamisesta voi saada myös etua.
Eikä pankeilla ainakaan vielä tunnu olevan mitään konkreettista, miten maksut voitaisiin estää. Netticasinoille kuin maksuja välittävät niin ikää ulkomaalaiset maksuvälittäjät. Ja minkä takia niitä kiinnostaisi oman jalan sahaaminen.
Mainostaminen on vähentynyt
Ulkomaisilla kasinosivustoilla ei ole ollut aiemminkaan mahdollisuutta mainostaa niin sanotusti rahalla ostetuilla mainoksilla Suomessa, kuten katumainontana, lehtimainontana tai televisiossa.
Lakiuudistus pyrki poistamaan mahdollisuuden mainostamiseen myös erilaisissa blogeissa ja sosiaalisessa mediassa sekä televisiossa. Televisiossa useat casinot mainostivat edelleen itsenään kanavilla missä he pystyivät.
Näkyvin muutos maksublokkien mukaantulossa kasinomarkkinoille onkin toistaiseksi ollut se, että useimmat nettikasinot ovat lopettaneet suomalaispelaajille suunnatun markkinointinsa kokonaan.
Maksublokeilla ei voida estää suomalaisten pelaamista
On selvää, että maksublokit eivät estä suomalaisia pelaamasta ulkomaisilla nettikasinoilla, vaikka kuinka yritettäisiin estää. Aina löytyy keino, miten maksublokki voidaan kiertää. Kaikki ulkomaiset nettikasinot eivät joudu maksublokatuiksi.
Maksublokit asetetaan ensinnäkin kasinoille, joiden voidaan selkeästi todistaa kohdentavan markkinointinsa ja palvelunsa suomalaisille pelaajille. Maksublokkien asettamisessa ei ole kuitenkaan kyse siitä, että pelaaminen olisi laitonta.
Pelaaja voi siis jatkaa pelaamista ulkomaisilla kasinoilla entiseen tapaan. ETA-alueen nettikasinoiden voittojen verovapauskaan ei ole poistumassa, vaikka rahapelilakia edelleen muutettaisiin. ETA-maiden lisensoimilla nettikasinoilla voi pelata verovapaasti myös vuonna 2023.
Kotiutukset ovat mahdollisia maksublokista huolimatta
Alun perin maksublokkien oli tarkoitus koskea kaikkea rahaliikennettä ulkomaisten rahapelisivustojen ja kotimaisten pankkien välillä, jolloin sekä tallettaminen että kotiuttaminen olisivat olleet käytännössä mahdottomia.
Maksublokit koskevat vuonna 2023 vain talletuksia poliisihallituksen listaamille maksublokatuille nettikasinoille. Pelaajien kannalta hienoinen muutos on iloinen asia, sillä kotiuttaminen pysyy edelleen sallittuna. Maksublokit koskevat ainoastaan suoria verkkopankkisiirtoja ja talletuksia kotimaisten pankkien myöntämillä maksukorteilla.
Käytännön toteutus takkuilee (pankit eivät ole tyytyväisiä)
Maksublokkien käyttöönotto on EU:ssa ollut mahdollista jo vuosien ajan. EU:n sisällä jopa 16 maan lainsäädäntö mahdollistaa maksublokkien käytön. On kuitenkin harmillista, että vain kahdeksan niistä on ottanut maksublokit aktiiviseen käyttöönsä.
Vaikka lainsäätäjät ovat hakeneet maksublokilla suoranaisia hyötyjä valtiolle, on maksublokkien asettaminen ja ylläpitäminen vaikeaa monille pankeille. Esimerkiksi Suomen näkökulmasta, rahansiirtotapoja on nettikasinoilla tarjolla niin monia, ettei kaikkiin maksublokit edes päde.
Ulkomaalaisilla maksuvälittäjillä ei ole myöskään mitään velvoitetta toimia yhteistyössä pankkien kansas. Mutta pankit ovat uhkasakon uhalla velvollisia pysäyttämään rahaliikenteen, kun rahansiirtoa yritetään tehdä mustan listan kasinolle.
Maksublokit eivät ole toimineet Norjassa haluttuun tapaan
Norjassa on ollut käytössä pitkään samantyyppinen monopolijärjestelmä kuin Suomessa. Siellä tosin maksublokit otettiin käyttöön jo yli 10 vuotta sitten. Maksublokeista huolimatta pelaaminen kielletyillä kasinoilla on kuitenkin koko ajan kasvanut.
Norjassa pelilakia on jouduttu tämän vuoksi täsmentämään vuosien saatossa useampaan kertaan, koska maksublokit eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Uhkapelaaminen on oikeastaan vain lisääntynyt ja tulot valuvat niin sanotusti vääriin taskuihin.
Lisenssijärjestelmä tulossa
Suomessa on herättänyt jo pidemmän aikaa keskustelua lisenssijärjestelmän avaaminen kansainvälisille kasinomarkkinoille. Suomi voisi täten siirtyä lisenssijärjestelmään Viron ja Ruotsin tavoin. Lisenssijärjestelmämallissa ulkomaalaiset peliyhtiöt pääsisivät toimimaan Suomessa täytettyään vaaditut lisenssiehdot.
Lisenssijärjestelmän myötä ulkomaiset nettikasinot toimisivat Suomen lakien ja määräysten mukaan, ja kyseisiä kasinoita voitaisiin ohjata omilla lupaehdoilla. Tällöin muun muassa mahdollistuisi pelaamisen tehokkaampi valvonta ja peliongelmiin pystyttäisiin puuttumaan keskistetysti.
Kasinomarkkinoilla liikkuvat suuret rahat. Miksi Suomi jarruttaa lisenssijärjestelmän avaamista? Lisenssimalli toisi valtiolle rutosti lisää tuloja. Tulot muodostuisivat peliyhtiöiltä saatuina peliveroina sekä kasinoiden maksamasta vuosimaksusta, jonka määrä on sidottu kasinon pelikatteeseen. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa peliyhtiöitä verotetaan 18-29,5% verokannalla (Yle, 2023.)
Yhteenveto
Maksublokit ovat olleet suuri puheenaihe jo vuodesta 2022 lähtien. Alunperin niiden huhuttiin lopettavan kaikkien pelaajien uhkapelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla, mutta todellisuus on toista. Pelaamista ei voida kieltää, sitä yritetään vain hankaloittaa.
Tämä johtuu eritoten Veikkauksen aseman heikentymisestä. Maksublokkien tavoitteena on ohjata suomalaisia pelaajia Veikkauksen pelien pariin ja vähentää pelaamista ulkomaille.
Toistaiseki maksublokit eivät kuitenkaan ole pelaamista juuri vähentäneet ja tällä hetkellä keskustelu on jo siinä, miten Suomen pelimarkkina siirtyy lisenssijärjestelmään vuoteen 2026.