Lentävät irtopäät, kuopista ulospullistuvat silmät ja oman jalan irti leikkaaminen lihakirveellä. Suomeksi puhuttua Hopeanuoli-sarjaa 1990-luvun taitteessa katsoneet eivät välttämättä muista mitään näin groteskia, ja sille on yksikertainen syy: kohtaukset on poistettu. Tämä ei suinkaan tarkoita, että sarjan leikattu versio olisi ansainnut luokituksen S eli soveltuu kaiken ikäisille. Siinä nähdään edelleen mm. kuinka lauma koiria palaa elävältä.
Leikatut kohtaukset tekevät suomenkielisessä versiossa juonesta paikoin hyppivän. Poistetun sisällön laajuus vaihtelee pienistä kohtauksista melkein kokonaiseen jaksoon. Hahmot katoavat yhtäkkiä tarinasta tai makaavat yllättäen puolikuolleena maassa. Myös dubbaus on paikoittain laadutonta ja ennen kaikkea laiskaa. Kun verrataan suomennettua ja alkuperäistä versiota toisiinsa on helposti huomattavasti, että ensiksi mainitussa repliikki ”Minä tapan sinut!” on huomattavasti yleisempi.
Julkaisut pähkinänkuoressa

Vuonna 1986 ilmestynyt animesarja Hopeanuoli (Ginga Nagareboshi Gin) pohjautuu Yoshihiro Takahashin samannimiseen mangasarjakuvaan. Sarja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi dubattuna VHS-kasetille vuonna 1989 ja siitä tehtiin neljä uusintapainosta. Leikkaamaton, japaninkielinen versio ilmestyi Suomessa DVD:lle melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Kahdeksantoista osaista mangaa alettiin julkaisemaan suomeksi vasta vuonna 2010.
Isän ja pojan kostoretki

Hopeanuolen päähenkilö on Gin, brindle eli tiikeriraitainen akita inu. Gin todistaa pienenä pentuna, kuinka Akakabuto-niminen karhu heittää tämän isän, Rikin, rotkoon. Rikin omistaja Takeda Gohee on vannonut kaatavansa Akakabuton tämän lyötyä häneltä vasemman korvan irti ja tapettua Rikin isän Shiroon. Hän alkaa kouluttaa Ginistä karhukoiraa kovin ottein, mutta hän sairastuu ja koulutusvastuu siirtyy Daisukelle, Ginin emon omistavan perheen pojalle.
Ginistä ja Daisukesta tulee parivaljakko, ja he kaatavat yhdessä täysikasvuisen karhunkin. Kaksikon tiet kuitenkin eroavat, kun Gin lähtee liittyäkseen villikoiralaumaan, jonka päämääränä on kaataa Akakabuto. Pian paljastuu, että laumaa johtaa muistinsa menettänyt Riki. Tämä lähettää alaisensa eripuolille Japania keräämään lisää koiria mukaan tehtävään. Matkalle mahtuu niin ”hornanhurttia”, ninjoja kuin taistelukoiriakin.
Kun lauma on jälleen koossa, on loppukahinan aika. Koirien on ensin päästävä Akakabuton alaisten ohitse saavuttaakseen tämän vuorilinnan. Vaikeiden taisteluiden ja menetysten jälkeen lauma pääsee viimein kohtaamaan paholaiskarhun ja taistoon liittyy myös muistinsa takaisin saanut Riki. Koirat eivät kuitenkaan pärjää Rikin ja Ginin erityistaidoista huolimatta yksin, ja ne saavat apua Goheelta. Taistelu päättyy vasta, kun Akakabuto menettää kirjaimellisesti päänsä.
Näitä asioita animessa ei nähdä
Odotetusti animen ja mangan välillä on—paikoittain isojakin—eroavaisuuksia. Merkittävin niistä on, että mangassa tarina jatkuu vielä Akakabuton kuoleman jälkeen. Viimeisen tarinakaaren aikana Ouun armeija joutuu keskelle kahden susilauman välienselvittelyä. Tämän ratkettua osa susista jopa liittyy koirien laumaan. Animessa joitakin kohtauksia on myös ns. tiivistetty. Esimerkiksi, kun ryhmä koiria jää vieraan lauman ansaan, nämä yritetään kiristää liittymään laumaan pitämällä näitä nälässä. Mangassa kuoppaan pudotetaan ruoaksi sepelkarhu.
Japanilaisille julkaisuille tyypillistä seksuaalissävytteistä vitsailua ei animessa pahemmin sivuta, mutta sarjakuvan sivuilla sitä vilahtelee aika ajoin. Daisuke, joka on mangan alussa 11-vuotias, on ottanut kiusoittelun kohteeksi yhden majatalon asiakkaista. Hän mm. laskettelee rinteessä todeten ”kohde näkyvissä” ja läpsäyttää nuorta naista täydestä vauhdista takamukselle. Koirienkaan keskuudessa tämän tapaiselta käytökseltä ei vältytä. Lauman ainoa narttu, Cross, kohtaa kaksi uroskoiraa ollessaan erossa muista ja joutuu näiden ahdistelemaksi. Toisella uroksista on päähänpinttymä päästä, sanatarkasti, hieromaan tämän nännejä.
Manga tarjoilee myös väkivaltaa animea enemmän. Heti ensimmäisessä osassa Akakabuto keskeyttää kahden laskettelijan lemmenhetken. Karhu lyö mieheltä pään irti juuri ennen parin suudelmaa ja alkaa syödä ruumista naisen silmien edessä. Myös koirien taustatarinat ovat usein rankkoja ja osa niitä nähdään vain mangassa. Esimerkiksi erään laumaan liittyvän jäsenen poika tapettiin ja puoliso syötiin toisten koirien toimesta. Vastaavanlaisista koirien välisistä kannibaalitapauksista vain yksi esitellään animessa.
Hopeanuolen ja tämän suvun seikkailut saivat jatkoa Weed-nimisessä animessa, ja niitä julkaistaan edelleen mangan muodossa.