Kummitustarinat ovat aina kiehtoneet lapsia ja aikuisia. Lasten ja nuorten kirjallisuudessa on muutamia lähes unohdettuja helmiä jotka kertoivat tarinoita kummituksista, vampyyreistä ja muista painajaismaisista olennoista. Mikä ettei aikuinenkin voisi nauttia näistä kirjoista sillä osa teoksista oli erittäinkin mukaansatempaavia ja pelottelivat oikein kunnolla että joskus meni yöunet kokonaan kun oli saanut kirjan luettua loppuun. Tässä pieni lista lasten ja nuorten kauhukirjallisuudesta ysäriluvulta jotka ovat joutuneet unohduksiin vuosien saatossa:
Aavekaksoset-sarja, kirjoittanut Dian Curtis Regan
Diana Curtis Regan on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija joka valmistui opettajaksi ja nykyään toimii kokopäiväisenä kirjailijana.
Suomessa varmasti parhaiten muistetaan hänen Aavekaksoset-sarjansa jossa sisarukset Robert ja Rebekka hukkuivat vuonna 1942 melontaonnettomuudessa koiransa kanssa. Tämän onnettomuuden seurauksena he jäivät kummittelemaan kotitaloonsa vuosikymmeniksi kunnes taloon muutti uudet asukkaat . Tämähän ei kaksosille käynyt ollenkaan ja vaihtelevalla menestyksellä pystyvät pelottelemaan uusia asukkaita samalla oppien käyttämään omia kummituskykyjään. Samalla nämä kaksoset oppivat ymmärtämään että vaikka vuosikymmeniä oli kulunut, maailma, aikuiset ja lapset käyttäytyivät silti samalla tavalla.
Aavekaksoset-sarja ei itse asiassa ollut kauhua vaikka kummitukset olivatkin pääosassa. Tarinoissa tapahtui seikkailuja jotka sopivat kummituksista pitäville mutta jotka halusivat vältellä pelottavia kirjoja.
Aavekaksoset oli sympaattinen ja sopivan jännittävä kirjasarja kaikenikäisille lapsille ja nuorille (sekä aikuisille) jonka seurassa oli mukava rentoutua ilman pelottavia vilunväristyksiä.
Kauhujuttu-sarja. Kirjoittanut Susan Price
Susan Price on englantilainen lastenkirjailija joka on voittanut maineikkaita palkintoja teoksistaan vuosien saatossa. Hän on kirjoittanut useista eri aiheista, eläimistä, fantasiasta, tieteiskirjallisuutta, kauhua ja historiaa.
Kauhujuttu-sarja jäi itselleni ainakin mieleen parhaiten. Tarinat olivat erittäinkin pelottavia lapsen ja nuoren näkökulmasta vaikka sarja oli erityisesti tarkoitettu nuorille. Kirjoissa oli jokaisessa oma yksilöllinen tarinansa ja jokaisessa nuori tai nuoret joutuivat erikoisiin ja riipiviin tilanteisiin yliluonnollisten olentojen ja tilanteiden kanssa joista heidän oli itse selvittävä ilman aikuisten apua.
Kirjojen eri teemat olivat kiinnostavia eikä yksikään kirja ollut toisensa kaltainen. Tarinoista teki erityisen riipiviä Susanin tapa mennä hahmojen sisälle ja luoda näistä mahdollisimman helposti samaistuttavia.
Näin aikuisenakin kyseiset kirjat ovat edelleen pelottavia ja nautinnollista luettavaa kaikille kenellä on kiinnostusta kauhuun tai yliluonnollisiin olentoihin.
Pikku Vampyyri- sarja, kirjoittanut Angela Sommer-Bodenburg
Angela Sommer-Bodenburg on saksalainen lastenkirjailija joka tuli suosituksi Pikku vampyyri-kirjasarjallaan. Vaikka kirjasarja sai alkunsa 70-luvulla, useassa maassa jossa se julkaistiin tuli päivänvaloon vasta 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa.
Pikku vampyyri-kirjasarja kertoi ihmislapsen Antonin ja vampyyrilapsen Rydigerin ystävyydestä. Kaveruksilla oli monia hankalia tilanteita edessään kirjoissa sillä Antonin vanhemmat eivät tienneet Rydigerin olevan vampyyri. Ongelmaksi heille tuli keksiä varsinkin miksi Rydiger vietti aikaa Antonin kanssa vain iltaisin.
Vähitellen tarinan edetessä kirjasarjassa Anton tapasi Rydigerin perheen ja oppi tuntemaan että vaikka he olivatkin vampyyreja, he olivat loppujen lopuksi ihan samanlainen tavallinen perhe kuin Antonin perhe.
Kirjoissa ei niinkään ollut pelottavaa kauhua mutta jännitystä ja tilanteita joissa Anton oli pahassa pulassa ilman Rydigerin apua. Nämä kirjat ainakin opettivat itselleni aikoinaan sen että erilaisuus on hieno asia. Vaikka Rydigerin ja Antonin elämät olivatkin aivan erilaiset, se ei silti haitannut heidän ystävyyttään joka pysyi vahvana koko sarjan ajan vaikka välillä heille tulikin pientä sanaharkkaa.
Aikuisetkin voivat myös nauttia näistä kirjoista. Vaikka kirjat eivät ole suoranaista kauhua, kaikki ketkä pitävät vampyyreista tai tämän aihealueen teemoista voivat löytää oman suosikkinsa nopeasti Rydigerin omalaatuisesta mutta hauskasta vampyyriperheestä.
Goosebumps-kirjasarja, kirjoittanut R.L. Stine
Lähes jokainen on tainnut lukea lapsena vähintään yhden ”lasten Stephen Kingin” kauhukirjoista. R.L. Stine on yhdysvaltalainen kirjailija jolla on aina ollut kiinnostusta kauhuun ja siihen liittyviin teemoihin. Hän on myös yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä nuortenkirjailijoista Goosebumps-kirjasarjan ansiosta josta tuli myyntihitti.
Goosebumps-kirjasarja kertoi jokaisessa kirjassaan yksilöllisen tarinan joka ei ollut riippuvainen muista kirjoista tai muiden kirjojen hahmoista. Useimmiten tarinan pääosassa nuori tai nuoret tekivät jotain luvatonta tai joutuivat tilanteeseen jossa he joutuivat selvittämään ongelman keskenään ilman aikuisten apua.
Kirjat täyttivät usein kauhun peruselementit kun nuorten perässä oli yliluonnollisia olentoja kuten luurankoja, aaveita, ihmissusia. Myös sijainnit olivat kirjoissa usein hyvin pelottavia sillä useimmat tapahtuivat hautausmaalla, aavetaloissa ja metsissä.
Näin aikuisena näitä kirjoja lukiessa huomaa eron lasten ja aikuisten kauhukirjallisuudessa vaikka edelleen Goosebumps kirjat ovat todella hyvää viihdettä jopa aikuisille. Kenties ei enää niin kauhistuttavia kuin lapsena lukiessa olivat mutta teokset ovat ajan kultaamia ja siksi lukemisen arvoisia edelleen kaikenikäisille.
Myöhemmin Goosebumps-sarjan julkaisun jälkeen tuli Nightmare room-kirjasarja joka ei valitettavasti saavuttanut samaa suosiota mitä Goosebumps sai lukijakunnaltaan.
90-luku oli selkeästi nuortenkirjallisuuden kauhun kulta-aikaa. Nykyään näitä kirjallisuuden edustajia lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on pelottavan vähän mikä on sangen ikävää varsinkin kauhukirjasarjojen ystäville. Myös tällaisten kirjojen julkaisu edesauttoi nuorten lukutaitoa sillä kuka ei nauttisi jännittävistä tarinoista ja seikkailuista. Onneksi vanhoja teoksia voi edelleen lainata kirjastoista ja ostaa käytettynä antikvariaateista ja kirpputoreilta jos nostalgiannälkä iskee.