Eläimet ovat aina olleet lasten suosikkeja, joten on aivan ymmärrettävää, että näitä on käytetty todella paljon lasten animaatioissa. Useilla aikuisilla oli 90-luvun alussa käsitys, että Disney teki parhaat lastenohjelmat, vaikka todellisuudessa valistavimmat lastensarjat tulivat kaikkialta muualta paitsi Amerikasta. Jotkin näistä sarjoista olivat sellaisia, että eivät selviäisi läpi nykyajan sensuurista, sillä teemat olivat todella voimakkaita luonnonsuojelusta aina rasismin vastaiseen taisteluun. Suurin osa näistä valistavista sarjoista oli monien maiden yhteistyön tulosta aiheista jotka huolestuttivat silloin (ja huolestuttavat edelleen) eri maiden aktivisteja ja päättäjiä.
Näiden sarjojen tekijät olivat rohkeita ihmisiä sillä he ottivat valtavan riskin tehdessään näitä sarjoja. Koskaan ei voinut tietää, missä maassa asiasta olisi voitu loukkaantua niin paljon, että sarja olisi voitu mahdollisesti kieltää koko maassa liian uskaliaiden teemojen takia.
Itse näen lastensarjojen aikuismaiset aiheet hyvänä asiana. Jos haluamme että muutos tapahtuu ihmisten ajattelutavoissa tietyistä asioista, kuten rasismista ja luonnonvarojen vaalimisesta, on sitä parempi mitä nuorempana ihmiset tiedostavat nämä ongelmat ja ymmärtävät että yksilön teoilla on suuri vaikutus, jotta maailma olisi parempi paikka jokaiselle elävälle olennolle.
Taotao, pieni pandakarhu (1983-1985)
Useimpien milleeniaalilasten mieleen on iskostunut varmasti Taotao-sarjan tunnuslaulu. Tämä sarja oli varmasti yksi katsotuimmista lastensarjoista Suomen televisiosta 80- 90- luvuilla.
Taotao-sarja kertoi pienestä pandakarhusta, joka asusti äitinsä Pandamuorin kanssa Kiinassa Waizan-nimisessä laaksossa. Pandamuori kertoi Tao Taolle ja tämän ystäville opettavaisia tarinoita jakamisesta, elämästä ja ystävyydestä. Tarinat keskittyivät usein asioihin tai ongelmiin joita Tao Tao ystävineen kohtasivat leikeissään.
Taotao oli saksalais-japanilainen-sarja, joka valmistui vuosina 1983-1985. Sarjan ohjasivat Shuichi Nakahara ja Tatsuo Shimamura. Sarja oli kansainvälisesti merkittävä animaatioteos, sillä alkutunnuslaulun sävelsi tsekkiläinen Karel Svoboda. Tunnuslaulu oli erittäin suosittu ja Suomessa käännöslauluna se julkaistiin useammalle lastenmusiikkia sisältävälle kokoelmalevylle.
Sarja esitettiin muutaman kerran uusintana Suomessa sen suosion takia. Jokainen sarjaa seurannut varmasti muistaa että suomenkielisen dubbauksen alta kuului saksankielinen puhe, sillä käännös äänitettiin saksalaisen ääniraidan päälle.
Alfred J. Kwak (1989-1990)
Alfred J. Kwak oli niitä lastensarjoja, jotka tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Luultavasti nykypäivänä kukkahattutädit olisivat vaatineet tälle sarjalle sensuureja sen erittäin rohkeista ja brutaaleista teemoista (esimerkiksi rotuvihasta, köyhyydestä, diktatuurista, päihdeistä, sodasta ja kuolemasta), joita esitettiin pienille lapsikatsojille.
Sarjan pääosassa oli nuori ankka nimeltään Alfred Jodocus Kwak, joka menetti pienenä perheensä autokolarin seurauksena. Onneksi Mauri-myyrä adoptoi orvon ankan itselleen auttaen tätä aikuistumiseen liittyvissä ongelmissa ja erottamaan hyvän pahasta. Monien ystäviensä kanssa Alfred joutui uskomattomiin seikkailuihin ja oppi ymmärtämään, että maailmassa kaikki ei aina ollut niin mustavalkoista, kuin hän oli aluksi kuvitellut.
Sarja oli hollantilais-saksalais-japanilainen, jonka tuotti Fennis Livson. Jaksoja tehtiin vuosina 1989-1990. On lähes koomista että Alfred J. Kwak perustui alunperin Herman van Veenin kirjoittamaan teatterinäytelmään joka syntyi vahingossa van Veenin ajettua autollaan ankan yli. Näin ollen Van Veen omisti Alfredin hahmon ylianajamalleen ankalle.
Suomessa sarja oli todella suosittu rohkeiden teemojen takia. Asiat käsiteltiin niin että jopa lapset ymmärsivät teemoja, jotka miellettiin aikuisten asioiksi, jotka koskivat suuria globaaleja ongelmia. Ensimmäisen kerran sarja nähtiin Suomen televisiossa vuosina 1990-1992 ja suosionsa takia uusintana vuosina 1994 ja 1996-1997. 2000-luvulla fanit keräsivät adressin, jolla vaadittiin Alfred J. Kwakin DVD-julkaisua ja se kannatti, sillä kaikki jaksot julkaistiin kahdessa boksissa suomenkielisellä dubbauksella.
Vili Vilperi (1994-1997)
Jokaisen suomalaislapsen ensimmäinen kosketus Australian eläimistöön on varmasti ollut Vili Vilperi.
Sarja kertoi pienestä koalasta nimeltä Vili Vilperistä, joka eli normaalia koalakeppostelijan elämää kotonaan Viherkylässä kunnes ihmiset tuhosivat sen ja Vilin ystävineen piti muuttaa muualle asumaan ja rakentaa uudelleen Viherkylä. Sarjan juokseva vitsi oli että jokaisen jakson lopussa joku totesi aina ”Kertakaikkisesti!” ennen lopputekstejä. Voisi kai sanoa, että Vili Vilperi-hahmo oli kuin Australian oma pieni Vaahteramäen Eemeli.
Vili Vilperi sarja oli Yoram Gross Film Studion tuottama australialainen piirrossarja, joka perustui kirjailija Dorothy Wallin kirjoihin. Sarjasta tehtiin kaksi tuotantokautta ja oli todella suosittu 90-luvulla monessa maassa. Myöhemmin sarjaa yritettiin lämmitellä uudelleen uusintaversiolla, mutta tämä ei saanut maailmanlaajuisesti niin lämmintä vastaanottoa kuin edellinen versio oli saanut osakseen.
Suomessa Vili Vilperi oli erittäin suosittu animaatiosarja. YLEn kanavilla alunperin esitetty sarja esitettiin useita kertoja vuosien kuluessa. Sarjassa oli kolme tuotantokautta mutta kolmatta tuotantokautta ei koskaan esitetty Suomessa. Tämän lisäksi Sub Juniori esitti myöhemmin Vili Vilperi jaksoja ja niitä julkaistiin myös VHS-kaseteille mutta ei DVDlle.
Bambukarhut (1995-1996)
Bambukarhut-sarja oli kenties yksi valistavimmista sarjoista, mitä lapsille näytettiin 90-luvulla.
Kyseisessä sarjassa kultapanda, bamburotta ja isopanda lähtivät tekemään työtä maailman sukupuuttoon uhkaavien eläinten hyväksi, joiden elinympäristöä yritti tuhota Ratco nimisen yhtiön johtaja Rateleoni.
Sarja oli erittäin vaikuttava varsinkin milleeniaalilapsille, sillä tämä sarja oli ensimmäinen missä käsiteltiin lapsille ymmärrettävällä tavalla ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta erilaisten eläinten kohtaloihin. Kenties osa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ei olisi saanut inspiraatiota, ellei vaikuttajat olisi katsoneet Bambukarhuja pieninä.
Sarja oli ranskalais-japanilais-saksalais-espanjalais-tuotantoa, jota tehtiin vuosina 1995-1996 ja Suomessa sitä esitettiin ensimmäistä kertaa 90-luvun puolivälissä ja uusittiin moneen otteeseen. Bambukarhut-sarja oli vaikuttava pienen lapsen silmin, jolloin oli vaikea vielä ymmärtää suuren maailman globaaleja ongelmia, mutta vaikuttivat varmasti monen lapsen ajatuksiin luonnosta ja luonnonsuojelusta pitkälle aikuisikään asti.